|
HUOMISEN YRITTÄJYYS | | Uusien työpaikkojen luominen ja työllisyyspolitiikka yleensä. Siinä riittää meille haastetta.
Yleensä ratkaisuksi tarjotaan yleisesti uusien yrittäjien tukemista mm. laskemalla työnantajan kustannuksia uusien työpaikkojen osalta. Minä veisin ajatuksen pidemmälle.
Pysyvien työpaikkojen luomiseksi voitaisiin järjestelmään ottaa alennettu maksu pidempien työsuhteiden osalta. Se tarkoittaisi lyhyesti sitä, että vuoden työsuhteen jälkeen työnantajakuluja voitaisiin laskea progressiivisesti tiettyyn pisteeseen saakka. Tämä kannustaisi työnantajia vakinaistamaan lyhyitä tai pätkätyösuhteita.
Toinen kehitettävä asia on työyhteenliittymät mm. osuuskunnat. Suurin osa tulevaisuudessa teetettävästä työstä on kilpailtua. Työyhteenliiittymämuotoisen yrittäjyyden lähtökohdat olisivat tässä tilanteessa hyvät. Eroavaisuus tavalliseen yritysmuotoon tulee siitä, että voiton tavoittelu ei ole yrityksen pääasiallinen tavoitetila, vaan liittymän jäsenten työllistäminen. Kilpailutilanteessa sekä kustannukset, että tulotaso pysyvät kilpailukykyisinä verrattuna tavanomaiseen yrittämisen muotoon. |
|
KULTTUURIA KAIKILLE | | Kun tutkija Pekka Himanen toimitti syksyllä 2004 eduskunnalle raporttinsa tutkimuksestaan, jossa todettiin palvelualojen toimivan yhteiskunnan tukipylväinä ja hän visioi Luovien alojen olevan tulevaisuuden vetureita, alkoi valtava kuhina. Lähes jokaiselle työpaikalle luotiin omat luovuuden strategiansa ja 99 prosenttia työntekijöistä määriteltiin luovan työn tekijöiksi. Pirkanmaan jätehuolto taitaa olla ainut jossa tuota määritelmää ei ole vielä tehty. Yksittäiset toimijat ovat vain unohtuneet tässä luovassa ilmapiirissä...
Taiteiden parissa työskenteleviä ammattilaisia ei vieläkään mielletä tärkeäksi osaksi yhteiskuntarakennettamme. Heidän olemassaolonsa koetaan jopa kiusalliseksi ja usein kuulen lauseen ilmankin tullaan toimeen, mutta elämä olisi tylsempää.
Tosiasia on, että taiteet ovat yksi henkistä ja fyysistä pahoinvointia ennalta ehkäisevä laji. Se toimii katalysaattorina samoilla elementeillä kuin fyysinen liikuntakin.
Nyt on aika turvata kulttuuripalvelut - tulevaisuus rakentuu sivistyksestä |
|
LIIKUNTA LUO TULEVAA | | Minulle on liikunta aina ollut elämäntapa. Nappulana pelasin futista niin kauan kun muistan. Kun piti tehdä ammatinvalintoja, niin teatteri vei ja aktiivinen pelaaminen jäi. Ristisiteet polvesta on jätetty uhrilahjana molemmille tatameille. Vieläkin kesäisin kirmaan kuin hirvi poikieni ja naapurin junnujen kanssa. Vielä ne ei mua vie...
Pallo on vielä nykyäänkin ainoa väline joka saa minut liikkeelle. Yksin lenkkeily ei ole koskaan ollut minulle tapa liikkua. Olen joukkuepelaaja henkeen ja vereen. Asenteeni takia minut vieläkin tuupataan kapteenin tehtäviin...
Liikuntaseurojen suora tukeminen on tärkeätä. Niiden toiminta perustuu pääosin tuhansiin ja tuhansiin vapaaehtoistyöntekijöihin. Ilman tuota pyyteetöntä toimintaa meillä menisi todella huonosti. Kiitos teille jaksamisesta!
Liikunnalla luodaan pohja tulevaisuudelle. Jos minä olisin maannut lapsuuteni TV:n edessä, olisinko osannut opettaa omille lapsilleni liikunnan iloja? Olisiko meillä aikuisilla siis ryhtiliikkeen aika.
Lapset liikkuvat johonkin pisteeseen asti aivan luonnostaan. Sen jälkeen he vaativat ohjausta ja kannustusta. Ammattia urheilusta ei monelle tule, mutta terve itsetunto auttaa tulevaisuuden koitoksissa.
Meille keski-ikäisille äijille pitäisi tehdä jotain. Kun meidät saataisiin liikkeelle, niin säästöt yhteiskunnalle olisivat terveydenhuollon osalta valtavat.
Siinä haastetta urheiluseuroille ja eduskunnalle. Toimintaa on tuettava taloudellisesti entistä enemmän. |
|
YMPÄRISTÖ JA ME | ENERGIAN TUOTTAMINEN | Yksi vaalien puheenaiheista on ydinvoima. Viidettä voimalaa rakennetaan jo kovaa vauhtia.(viivästyksistä ja rakenneongelmista huolimatta) Uutena aiheena on noussut keskustelu kuudennesta, seitsemännestä ja jopa kahdeksannesta ydinvoimalasta.
Suomen energiapoliittisena ratkaisuna lisäydinvoima ei ole vastaus. Nykyisellään uraanivarastot maapallolla riittävät vain n.50 vuodeksi. Mitä sen jälkeen? Uusia energiamuotoja on kehitettävä ja samanaikaisesti kulutusta on vähennettävä.
Jo nyt uuden teknologian turvin pystytään tuottamaan valoa ja lämpöä vain murto-osalla nykyään käytettävästä energia määrästä. Meidän on saatava muutos omassa käyttäytymisessämme.
Nobelin fysiikan palkinto annettiin pari vuotta sitten lediteknologian pioneereille. Ledeillä pystyttäisiin valaisemaan niin kodit kuin kadut vain 2% energiamäärällä kadottamatta valotehoja. Sitäpaitse Led-valot tarvitsevat viileää ilmaa pitkäkestoisuuden takeeksi. Mikä olisikaan parempi paikka noille valoille kun Suomi, jossa jäähtynyttä ilmaa riittää... tämä on muuten se syy miksi ne eivät toimi kovin kauaa saunassa... Tiiviillä rakentamisella ja lämmön talteenottojärjestelmillä kodit lämpiäisivät murto-osalla nykyisestä energiasta, puhumattakaan esim. maalämmöstä.
Miksi energiansäästö ei ole ollut kuntien ajatuksena Nro1? Kysymys on liiketaloudellisesta ajattelusta. Jos sähköä käytetään vähemmän, ei sen tuottaminen ole kannattavaa. Pitää siis saada ihmiset kuluttamaan... paljon... koko ajan.
Jatkuva talouskasvu ei voi olla jatkuvaa energian tuhlaamista. Tulevaisuuden kannalta sinunkin päätöksesi on tärkeä. Säästä Energiaa! |
|
|